Yksityiskohta Oki Räisäsen piirroksesta.

Merkki-illassa syvennyttiin sinimustaan ja tulipunaiseen 1930-lukuun

Ensimmäistä keskustelutapahtuma Merkki-iltaa vietettiin 28. helmikuuta. Puheenaiheena olivat 1930-luvun suomalaiset vasemman ja oikean laidan poliitikot.

Oki Räisänen piirsi poliittisia päivänkuvia läpi 1930-luvun tuulisten vuosien. Räisäsen työnantaja, Eljas Erkon hallitsema Helsingin Sanomat karsasti poliittisia ääriliikkeitä. Räisäsen kuvissa ja niiden yhteydessä julkaistuissa Lassi Hiekkalan pakinoissa irvailtiin erityisesti oikeistoradikaalin Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) poliitikoille.

Yksi näistä hahmoista oli Vihtori Kosola, joka oli hankkinut kannuksensa IKL:n edeltäjän Lapuan liikkeen voimahahmona. Merkki-illassa Kosolan elämästä kertoi dosentti Jukka-Pekka Pietiäinen, joka julkaisi syksyllä 2023 Kosola-elämäkerran Mies ja myytti.

Vihtori Kosola on tunnetaan nimenomaan Lapuan liikkeen ja IKL:n kommunisminvastaisena jyränä, joka oli mukana johtamassa äärioikeiston vallankaappausyritystä Mäntsälässä vuonna 1932. Pietiäinen on tutkimuksessaan kaivautunut myös Vihtori Kosolan aiempiin vaiheisiin. Siviilissä Kosola oli ison pohjalaistalon edistyksellinen maanviljelijä, jonka kokemukset Spalernajan vankilasta ja vuoden 1918 sodasta kuitenkin radikalisoivat. Kosolan elämän loppunäytös oli traaginen: hänestä ei ollut johtamaan liikettään, ja alkoholisoitunut Kosola menehtyi vain 52-vuotiaana.

Merkki-illan toinen esitelmä kurotti 1930-luvun vasemmistoon. Se käsitteli sosialidemokraattien vasemmalla laidalla vaikuttanutta toimittaja-kansanedustaja Yrjö Räisästä. SDP:n vasemmisto-oppositioon ajautunut Räisänen liittyi jatkosodan aikana sosialistiseen eduskuntaryhmään, niin sanottuihin “kuutosiin”. Yrjö Räisäsestä esitelmöi dosentti Tiina Lintunen, joka on yhdessä Ville Okkosen kanssa julkaissut kuutosia käsittelevän tutkimuksen Valpon valvomat.

Yrjö Räisänen liittyy kiinteästi myös Oki Räisäsen elämään. Savolaiset Räisäset olivat kaukaisia sukulaisia, ja Helsingissä heistä tuli naapureita ja työtovereita.

Yrjö Räisäsen alter ego oli pakinoitsija Sasu Punanen. Värikäs Sasu härnäsi ja ”saunotti” kirjoituksissaan poliittisia vastustajiaan. Hän esiintyi usein myös Oki Räisäsen päivänkuvissa. Savonkielinen Sasu oli Okille myös keino upottaa piirroksiinsa savolaishuumoria, joka oli Oki Räisäsen varsinainen taiteellinen leipälaji.

Tosielämässä Yrjö Räisäsen elämä ei ollut vain leppoisaa saunottelua. Valtiollinen poliisi pidätti poliittisesti ja yhteiskunnallisesti vaarallisina pidetyt kuutoset vuonna 1941, ja oikeus tuomitsi heidät vankilaan. Tuomiot tosin kertovat enemmän jatkosotaa käyvän Suomen ilmapiiristä kuin Räisäsen tai tämän tovereiden tosiasiallisesta vaarallisuudesta. Sodan jälkeen poliittiset suhdanteet kääntyivät, ja Räisäsestä tuli Alkon apulaisjohtaja. Ura päättyi yllättävään kuolemaan kesällä 1948.

Oki Räisäsen piirroksiin Sasu Punasesta, Vihtori Kosolasta ja muista 1930-luvun hahmoista voi tutustua myös Napit vastakkain -näyttelyn päätyttyä Merkin sähköisessä arkistossa.