Tiedusteluun liittyvät asiat ovat Ukrainan sodan vuoksi taas ajankohtaisia. Miten sotilaiden, tiedustelupalvelujen ja presidentin suhteet toimivat Kekkosen aikana? Historiallisen yhdistyksen järjestämässä kaikille avoimessa esitelmäillassa kuullaan kaksi asiantuntija-alustusta. Ne pohjautuvat tutkimuksiin, joissa on hyödynnetty myös Merkin arkiston aineistoja. Tervetuloa!
1950-luvun lopun kuvassa Aarre Simonen, Urho Kekkonen ja Eljas Erkko. Kuva: Median museo ja arkisto Merkki.
Aimo Pajunen – Kekkosen luottoupseeri
FT Henrik Tala esitelmöi kenraali Aimo Pajusesta, josta tuli jo nuorena upseerina Kekkosen luottomies, joka ymmärsi tämän turvallisuuspoliittisia näkemyksiä. Pajunen osasi ilmaista Kekkosen ajatukset tavalla, joka soveltui vaadittuun YYA-liturgiaan mutta tuki samalla Suomen sotilaallista varustautumista. Lopulta Pajunen kompastui, kun Kekkonen julkisesti tuomitsi hänen Norjaa koskeneet turvallisuuspoliittiset lausuntonsa. Esitelmä perustuu Talan tuoreeseen elämäkertakirjaan Aimo Pajunen – kylmän sodan kenraali (Siltala 2024).
Kekkosen salaiset yhteydet lännen tiedusteluun
VTT Mikko Virta esitelmöi presidentti Urho Kekkosen suhteista länsivaltojen tiedustelupalveluihin kylmän sodan aikana. Kekkonen oli solminut jo 1940-luvulla tiiviit yhteydet paitsi Neuvostoliiton myös länsivaltojen tiedustelupalveluihin. Yhteydet säilyivät vuosikymmenten ajan kulisseissa. Esitelmä perustuu Virran väitöskirjaan ja tietokirjaan Operaatio Kekkonen (Otava 2022).