Millaista viestintäteknologiaa Helsingin Sanomien toimituksessa käytettiin 1910-luvulla? Tuolloin käyttöön otettiin esimerkiksi ”sähköpikakirjuri” eli parlografi. Esinetutkimuksen menetelmistä ammentava opastus on yhdistelmä luentoa ja viestintäteknologisten museoesineiden eläytyvää tarkastelua.
Noin tunnin mittaisen tarinaopastuksen toteuttaa historioitsija (FT) Oona Ilmolahti. Luentomainen opastus tapahtuu Merkin tapahtumatilassa, jossa osallistujat voivat istua tapahtuman ajan.
Esinelähtöinen tarinaopastus fokusoi syksyyn 1911, jolloin sähkövalaistuksen, puhelimien, sähköllä toimivien painokoneiden ja uuden uutukaisen kirjoituskoneen mukanaan tuoman muutoksen kruunasi Luddan toimitukseen rantautunut ”sähköpikakirjuri” eli parlografi. Tuo lähes metrin korkuinen metalliavustaja uutisosaston nurkassa oli sekä edistystä että uhkakuva. Helpottihan se työtä, mutta uhkasiko se ihmistoimittajan asemaa? Parlografin lisäksi tarinaopastuksella tehdään tuttavuutta Smith Premier -kirjoituskoneen kanssa.
Kuva Merkin arkistosta: Siiri Alava ja Matti Viherjuuri vastaanottavat uutista parlografilla 1930-luvun lopulla. Kuvaaja: P. Poutiainen.