Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen Suomessa 120 vuotta sitten ei ollut mikään läpihuutojuttu. Ennen vuotta 1906 vain osa miehistä – ne, joilla oli korkea asema, palkka tai varallisuus – saivat äänestää. Pienestä Suomesta tuli kuitenkin kansanvallan edelläkävijä, jossa sukupuolesta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta jokainen sai äänestää ja myös asettua ehdolle.
Helmikuun Arkistolivessä Merkin kokoelmavastaava Johanna Mieto esittelee Merkin arkistoaineistoja, jotka kertovat siitä, miten äänioikeudesta keskusteltiin ja sitä haluttiin uudistaa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Arkistolive on Radikaalit! Oikeus ääneen -näyttelyn ohjelmaa.
Merkin arkistosta löytyy aineistoa etenkin uudistusmielisen Päivälehden ja siihen tiiviisti kytkeytyneen Nuorsuomalaisen puolueen taustakeskusteluista. Liberaalitkin olivat alkuun keskenään erimielisiä siitä, keille kaikille äänioikeus tulisi laajentaa.
Liity noin vartin mittaiseen livelähetykseen @merkkiarkisto tilillä. Lähetyksestä jää tallenne Instagramin syötteeseen, joten Arkistolive on katsottavissa Instagramissa myös myöhemmin.
Kuva: yksityiskohta nuorsuomalaisten kokouspöytäkirjasta vuodelta 1894.
