Kokoelmaohjelma

Median museo ja arkisto Merkki hankkii, säilyttää ja tarjoaa käyttöön suomalaiseen mediaan ja journalismiin liittyviä arkistoaineistoja ja esinekokoelmia.

Merkki syntyi vuonna 2023, kun vuonna 1990 perustettu Päivälehden arkisto ja vuonna 2001 avattu Päivälehden museo yhdistyivät. Merkkiä ylläpitää Helsingin Sanomain Säätiö, joka syntyi, kun Päivälehden arkistosäätiö ja Helsingin Sanomain satavuotissäätiö yhdistyivät vuonna 2005. 

Helsingin Sanomain Säätiön säädekirjan mukaisena tehtävänä on edistää ja tukea viestintään ja viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta, koulutusta ja julkaisutoimintaa. Säädekirja turvaa myös Merkin arkisto- ja kokoelmatyötä.

Merkin tehtävä ja toimintaympäristö

Merkki on Suomen laajin journalistisia aineistoja tallentava muistiorganisaatio, jonka arkisto- ja esinekokoelmat ovat kansallisesti ainutlaatuisia. Merkin esinekokoelmat kertovat suomalaisesta sanomalehti- ja kirjapainohistoriasta sekä niihin liittyvien työtapojen muutoksesta. Arkisto puolestaan tallentaa ja säilyttää suomalaista mediahistoriaa, jossa sen erityinen vastuualue on Sanoma Oyj:hin, sen kustantamiin lehtiin ja tytäryhtiöihin sekä yhtiön omistajasukuihin liittyvät arkistot ja kokoelmat.

Merkin vanhimpia aineistoja ovat Helsingin Sanomien, sen edeltäjän Päivälehden sekä näiden lehtien piirissä vaikuttaneiden henkilöiden – muun muassa Erkon kulttuurisuvun – yksityisarkistot ja esinekokoelmat. Ne liittyvät keskeisesti itsenäisen Suomen, suomalaisen elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan sekä suomenkielisen kulttuurin syntyyn.

Merkin hankinnan painopisteet

Merkki hankkii aineistoja aktiivisesti. Arkiston hankintatyö kohdistuu ensisijaisesti Sanoma Oyj:n ja sen suomalaisten tytäryhtiöiden toiminnassa syntyviin arkistoaineistoihin. Hankinnan erityinen painopiste on Helsingin Sanomat, Pohjoismaiden suurin sanomalehti, joka on paitsi merkittävä journalistinen instituutio, myös vallankäyttäjä. Merkki hankkii ja säilyttää lehden hallintoon ja journalistiseen työhön liittyviä asiakirja-aineistoja. Yritysarkistojen lisäksi arkisto hankkii journalistien ja mediajohtajien henkilöarkistoja.

Merkin arkisto voi ottaa resurssiensa puitteissa vastaan myös muita kansallisesti merkittäviä median ja journalismin yksityisarkistoja.

Merkki pyrkii mukaan Kansallisarkiston koordinoimaan yksityisarkistojen hankintapoliittiseen työnjakoon, jolloin sen tehtävänä olisi vastata nykyistä laajemmin suomalaisen media-aineiston hankinnasta.

Merkki on mukana ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkostossa (TAKO), jonka tavoitteena on kehittää museoiden kokoelmanhallintaa ja työnjakoa sekä koordinoida nykydokumentointia. Osana TAKO-yhteistyötä Merkki on sitoutunut vastaamaan kahdesta kansallisesta tallennustehtävästä: sanomalehden toimitustyöstä sekä teknisestä valmistuksesta. Se tallentaa näiden aihealueiden esineistöä ja aineetonta kulttuuriperintöä myös Sanoma Oyj:n ulkopuolelta ja ohjaa näiden aihealueiden tallennustoimintaa valtakunnallisesti.

Hankintaa ja toimintaa ohjaavat lait, säännöt ja ohjeet

Merkin arkiston ja kokoelmien olemassaolo ja hankinta perustuvat Helsingin Sanomain säätiön säädekirjaan.  Lisäksi säätiön strategisissa suuntaviivoissa ohjataan kokoelmien hallintaa ja kehittämistä. Arkisto- ja kokoelmatoiminnan yleiset rajat on määritelty näiden lisäksi säätiölaissa (487/2015). Säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus, jota sen on toiminnallaan tuettava tai harjoitettava. Säätiö ei voi tavoitella taloudellista etua.

Merkki täyttää museolaissa (314/2019) määritellyt ammatillisen museon kriteerit. Lisäksi museotoimintaa ohjaavat Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n museoeettiset säännöt.

Arkistotoimintaa ja tiedonhallintaa ohjaavat useat lait, asetukset ja ohjeet. Sekä kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistojen että Merkin jokapäiväisessä toiminnassa käsiteltävien henkilötietojen käsittelyä ohjaavat ja rajoittavat eritysesti vuonna 2018 voimaan astunut EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) sekä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018). Henkilötietojen käsittely on dokumentoitu Merkin tietosuojaselosteissa.

Tekijänoikeuslailla (404/1961) on vaikutuksia erityisesti arkistoaineiston ja kokoelmien käytettävyyteen ja esillepanoon.

Arkistoaineiston hallinnassa huomioidaan soveltuvin osin myös Kansallisarkiston määräykset ja suositukset sekä arkistolain vaatimukset, vaikka Merkki onkin yksityinen ja riippumaton toimija arkistokentällä. Merkissä noudatetaan arkistoalan eettisiä ohjeita, kuten ICA:n eli Kansainvälisen arkistoneuvoston vuonna 1996 laatimaa ohjetta arkistonhoitajan eettiset säännöt.

Arkiston aineistojen hallintaa säätelevät myös muut lait, kuten kirjanpitolaki (1336/1997) ja liikesalaisuuslaki (595/2018).

Merkin arkistoaineistojen käyttöä varten on laadittu käyttösäännöt, jotka ovat nähtävillä Merkin verkkosivuilla ja arkiston tutkijasalissa.

Monien arkistoaineistojen ja kokoelmien hallintaan vaikuttavat myös niiden luovuttajien asettamat määräykset ja suoja-ajat. Merkki pyrkii kuitenkin siihen, että kaikki sen kokoelmiin luovutettu aineisto olisi tulevaisuudessa käytettävissä.

Kokoelmahallintaan liittyvä yhteistyö

Merkin kaikkia kokoelmatoimintoja yhdistää yhteistyö Sanoma Oyj:n, sen tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti yhtiön asiakirja- ja tiedonhallintaan, sanomalehtipainoon ja tuotantoon, kuva-arkistoihin ja sanomalehtitietokantoihin sekä tekijänoikeus- ja lakiasioihin liittyvissä kysymyksissä.

Sekä arkisto- että esinekokoelmiin liittyvässä työssä hyödynnetään vapaaehtois- ja muita verkostoja. Arkiston muistitietoaineiston (historiahaastattelujen) kartuttamisesta vastaavat pääosin henkilökunnan ulkopuoliset historiahaastattelijat.

Esinekokoelman kannalta tärkeä yhteistyötaho on museon asiantuntijaverkosto. Se koostuu graafisen alan ammattilaisista ja eläkeläisistä. Tämän verkoston ydin on työnäytösryhmä, joka museon käyttökokoelmaan kuuluvien koneiden ja työvälineiden avulla järjestää työnäytöksiä ja kouluttaa graafisesta alasta kiinnostuneita nuoria perinteisen kohopainotekniikan taitajiksi. Näin välitetään ammattitaitoa, aineetonta kulttuuriperintöä, uusille sukupolville.

Muita keskeisiä verkostoja ovat museon kokoelmanhallintajärjestelmää ylläpitävä ja kehittävä Collecte-konsortio, jossa on mukana kokoelmatyöntekijöitä arkistoista ja museoista sekä ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkoston (TAKO). Lisäksi Merkki tekee paljon yhteistyötä Tekniikan museon kanssa erilaisissa kokoelmiin liittyvissä kysymyksissä.

Arkiston merkittävimmät yhteistyöverkostot ovat Arkistoverkosto, Liikearkistoyhdistys, Arkistoyhdistys sekä arkistotietokanta YKSA:an liittyvät yhteistyöryhmät.

Merkki pyrkii mukaan yksityisarkistojen kansalliseen hankintapoliittiseen yhteistyöhön, jonka avulla pyritään varmistamaan temaattisesti, ajallisesti ja alueellisesti monimuotoisen sekä lisäksi yhteiskunnallisesti edustavan yksityisluontoisen arkistoaineiston säilyminen.  Merkki on jo aiemminkin luovuttanut muille arkistoille sellaisia aineistoja, jotka ovat sopineet paremmin kyseisten arkistojen tallennusvastuualueisiin tai ohjannut arkistonluovuttajia tarvittaessa ottamaan yhteyttä toiseen arkistoon.

Arkistot, kokoelmat ja hankintatavat

Merkin arkisto koostuu painetuista sanoma- ja aikakauslehdistä, varsinaisista asiakirja-arkistoista, muistitietoaineistosta, piirustus- ja valokuvakokoelmista sekä filmiaineistosta ja äänitallenteista.

Merkin esinekokoelma koostuu kirjapainoteknisestä välineistöstä, koneista, laitteista ja painonäytteistä sekä toimitusten ja hallinnon käytössä olleesta välineistöstä, laitteista ja kalusteista. Sanoma Oyj:n esineistö on kokoelmien runko, mutta mukana on myös muista kirjapainoista, kustannusyhtiöistä ja toimituksista tallennettua esineistöä. Osa esinekokoelmasta on eriytetty käyttökokoelmaksi työnäytös- ja opetustarkoitukseen.

Arkiston ja esinekokoelman lisäksi Merkki ylläpitää media- ja kirjapainoalan erikoiskirjastoa. Kirjastoon liittyy myös Eljas Erkon kirjasto eli niin kutsuttu Ministerin kirjasto.

Merkin arkistot ja esinekokoelmat karttuvat ensisijaisesti esinelahjoitusten ja arkistonluovutusten kautta. Aineistoja voidaan poikkeustapauksissa hankkia myös ostoina.

Merkki voi periä kokoelmiin liittyvistä palveluista kohtuullisen maksun.

Arkistoaineistot

Merkki tallentaa ja säilyttää erityisesti Sanoma Oyj:n toiminnasta syntyviä ja siihen liittyviä aineistoja. Näitä ovat yritys- ja henkilöarkistot ja erilaiset kokoelmat. Arkistot liittyvät yhtiön, sen lehtien ja niiden toimitusten, sen omistajien ja työntekijöiden toimintaan, kirjapainotyöhön sekä Päivälehti-Helsingin Sanomien aatteelliseen perintöön. Merkki voi ottaa vastaan myös muita suomalaisia mediaan journalismiin liittyviä yksityisarkistoja. 

Asiakirjojen lisäksi Merkki tallentaa painotuotteita. Arkisto karttuu jatkuvasti Sanoma Media Finlandin julkaisemilla sanoma- ja aikakauslehdillä.

Merkki kerää myös muistitietoa. Sanomalaisten historiahaastatteluja on tehty jo 1980-luvulta alkaen. Sanoma Oyj:ssa avaintehtävissä toimineet henkilöt pyritään tunnistamaan ja pyytämään haastateltaviksi heidän siirryttyään pois yhtiön palveluksesta. Haastattelut säilytetään litteroituina ja mahdollisuuksien mukaan myös alkuperäisinä tallenteina. Haastattelujen tutkimuskäytöstä sovitaan haastatellun kanssa. Muistitietokokoelma karttuu myös keruiden, muiden lahjoitusten ja säätiön järjestämien kirjoituskilpailujen kautta.

Merkin valokuvakokoelmissa on kuva-aineistoa 1890-luvulta alkaen. Kokoelmiin sisältyy negatiiveja, positiiveja ja vedoksia. Merkki keskittyy tallentamaan Sanoma Oyj:n toimintaan, hallintoon, toimitustyöhön ja lehden valmistukseen liittyviä kuvia. Merkki ei lähtökohtaisesti tallenna journalistista kuvaa (uutiskuvia), sillä alan vastuuarkisto on Museoviraston alla toimiva Journalistinen kuva-arkisto (JOKA).

Merkki tallentaa myös pilapiirroksia ja muuta lehtikuvitusta. Pääpaino on Sanoma Oyj:n lehdissä julkaistuissa piirustuksissa ja taiteilijoissa, jotka ovat tehneet merkittävän osan urastaan näiden lehtien palveluksessa.

Aiemmin valokuvat on erotettu arkistoaineistosta ja sijoitettu erilliseen valokuvakokoelmaan, mutta nykyään mahdollinen arkistoyhteys pyritään säilyttämään.

Arkistoaineiston hankintatavat

Arkistoaineistoa hankintaan proaktiivisesti pitämällä yhteyttä arkistonluovuttajiin. Arkisto karttuu säännöllisesti aineistoilla, joiden toimittamisesta on sovittu Sanoman yksiköiden kanssa. Lisäksi kartoitetaan muita, potentiaalisia luovuttajia. Merkillä on tarvittaessa valmius reagoida myös yllättävistä tila- ja organisaatiomuutoksista aiheutuviin arkistoluovutuksiin.

Arkistoaineistoja otetaan vastaan niiden formaatista riippumatta. Laajojen kokonaisuuksien hankinnassa käytetään harkintaa.

Arkistoluovutukset otetaan vastaan lahjoituksina. Joitakin arkistoja on otettu aikanaan vastaan myös talletuksina, mutta tätä pyritään jatkossa välttämään. Luovuttajan kanssa tehdään sopimus aineistojen luovuttamisesta arkistoon. Samalla määritetään mahdolliset käyttörajoitukset ja niiden voimassaoloaika. Täydentäviä aineistoja otetaan vastaan ilman erillistä sopimusta.

Arkistoaineiston hallinta ja käyttöön asettaminen

Arkistoaineistoa hallitaan reversaalin, arkistonmuodostajarekisterin, arkistokaavan sekä arkistotietokannan avulla. Arkistoaineisto inventoidaan vuosittain.

Arkistoaineiston metatietoja hallitaan tietokannassa. Siihen tallennetaan ja sen kautta julkaistaan myös digitoituja ja syntysähköisiä aineistoja. Sekä luettelotiedot että digitaalinen aineisto ovat käytettävissä verkossa, mikäli tekijänoikeus-, henkilötieto- tai esimerkiksi liikesalaisuuksiin liittyvät syyt eivät estä julkaisua.

Aineistoa digitoidaan digitointisuunnitelman pohjalta. Digitointivaatimuksiin sovelletaan Kansallisarkiston digitointivaatimuksia. Merkki digitoi varsinaista arkistoaineistoa, valokuvia ja audiovisuaalista aineistoa. Merkki ei aktiivisesti digitoi sanoma- ja aikakauslehtiä, mitä työtä tekee jo Kansalliskirjasto.

Merkin arkisto on avoinna viitenä päivänä viikossa. Tietopyyntöjä otetaan vastaan pääsääntöisesti sähköpostitse tai puhelimitse. Aineistojen käytössä on noudatettava Merkin arkiston käyttösääntöä. Lisäksi tutkijan on sitouduttava kirjallisella tutkijasitoumuksella aineistojen eettiseen sekä tietosuojaa ja tekijänoikeuksia kunnioittavaan käyttöön. Käyttörajoitettujen aineistojen tutkimiseen tarvitaan Merkin johtajan tai arkiston luovuttajan määräämän henkilön tai yksikön myöntämä tutkimuslupa.

Tietopyynnöistä pidetään tietopalvelurekisteriä. Fyysisiä aineistoja voi tutkia arkiston tutkijasalissa. Digitaalisia ja digitoituja lehtiaineistoja on mahdollista selata kolmella tutkijapäätteellä arkiston tutkijasalissa. Museon näyttelytilassa on lisäksi tutkijapääte, jolla voi tehdä hakuja Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien digitoituihin aineistoihin Kansalliskirjaston digitaalisessa sanomalehtiarkistossa. Arkistoluettelot ovat jokaisen saavutettavissa avoimen verkon välityksellä toimivan YKSA-arkistojärjestelmän asiakaskäyttöliittymän kautta. Lisäksi avoimessa verkossa julkaistaan kaikki sellainen digitoitu aineisto, johon ei sisälly näyttö- tai käyttörajoituksia. Digitoidut valokuvat ovat toistaiseksi käytettävissä vain arkiston tutkijasalissa sijaitsevilla tutkijapäätteillä.

Esinekokoelma

Merkin esinekokoelma koostuu Sanoma Oyj:n eri yksiköistä saadusta kirjapainoteknisestä välineistöstä, koneista, laitteista ja painonäytteistä sekä toimitusten ja hallinnon käytössä olleesta välineistöstä, laitteista ja kalusteista. Kokoelmissa on myös markkinoinnin ja mainonnan esineistöä, liikelahjoja, palkintoja, markkinointimateriaalia sekä aineistopaketteja markkinointitapahtumista. Sanoma Oyj:n esineistö on kokoelmien runko, mutta mukana on myös muista kirjapainoista, kustannusyhtiöistä ja toimituksista vastaanotettua esineistöä.

Esinekokoelman historia

Kirjapainoesineistöä on karttunut sekä sanomalehtityössä että tilauskirjapainossa käytössä olleista esineistä. Osa esineistöstä on päätynyt museon kokoelmiin Sanoma Osakeyhtiöön fuusioitujen kirjapainojen (K. F. Puromiehen kirjapaino Oy, Kohopaino Oy, Simonpaino Oy) kautta.

Kokoelmat alkoivat karttua, kun Sanoma Oy:n johto esitti 1970-luvn lopulla tavoitteeksi kirjapainomuseon perustamisen. Esityksen taustalla oli kohopainotekniikan nopea väistyminen offsettekniikan tieltä. Tällöin lähinnä siviilipainon käytössä olleita kohopainotekniikkaan liittyneitä laitteita valittiin säilytettäväksi. Valinnan tekivät pitkän uran kirjapainossa tehneet ammattilaiset. Myös sanomalehtituotannosta otettiin talteen lehden valmistuksen eri vaiheista kertovia esineitä.

Toimituksen esineistöä on kartutettu erillisillä keräyksillä. Aktiivit toimijat toimituksessa, hallinnossa ja tukitoiminnoissa ovat myös oma-aloitteisesti toimittaneet esineitä museon kokoelmiin. Esineisiin liittyvää muistitietoa on kerätty myös edellä mainittujen historiahaastattelujen avulla.

Sanomalehden valmistamiseen liittyvää kohopainotekniikka kerättiin talteen lisäksi erillisessä projektissa Helsingin Sanomien 100-vuotisjuhlaa varten (1989). Nämä esineet olivat esillä Sanoma Oy:n Martinlaakson tuotantolaitoksen aulassa ja sittemmin erilliset kokoelmat yhdistettiin ja kerättiin Päivälehden arkiston ja sittemmin perustetun Päivälehden museon varastoihin. Nyt ne ovat tärkeä osa Merkin kokoelmia.

Vuonna 2021 museon kokoelmiin liitettiin WSOY:n toiminnasta kertova Kirjapainon juuret -kokoelma. Kirjapainon juuret -kokoelma ei kuulunut tuolloisen Päivälehden museon varsinaiseen vastuualueeseen, mutta koska kokoelma oli joutumassa hävitetyksi, museo päätti ottaa sen huostaansa. Museo oli jo aiemmin, Sanoma Oyj:n omistaessa WSOY:n kustantamon ja kirjapainon, ohjannut Kirjapainon juuret -kokoelman säilytystä ja luettelointia. Nyt luettelointityö jatkuu ja kokoelma on erillinen osa Merkin kokoelmia. Kirjapainon juuret -kokoelman oikea sijoituspaikka olisi kuitenkin Porvoo, joten kokoelma voidaan palauttaa sinne, jos sieltä löytyy kokoelman säilytyksen ja esillepanoon kykenevä vastuullinen toimija.

Aamulehden museokokoelma liitettiin Merkin kokoelmiin vuonna 2021 Sanoma Oyj:n tekemän yrityskaupan seurauksena. Kyseessä on osa alkuperäisestä laajemmasta kokoelmasta. Osa Aamulehden kokoelman esineistöstä ja muusta aineistosta siirrettiin Museokeskus Vapriikin kokoelmiin ja osa on Merkissä.

Esinekokoelman hankinnan painopisteet

Sanoma Oyj:lla ei enää ole muita sanomalehden teknisenvalmistuksen osastoja kuin suoraan lehden painoon ja postitukseen liittyvät yksiköt. Merkki seuraa lehdenvalmistuksen tekniikan kehitystä myös muissa lehtitaloissa ja merkittävät tekniset muutokset pyritään tallentamaan museon kokoelmiin esineiden, haastatteluiden sekä nykydokumentoinnin keinoin. Esimerkiksi ilmoitusten valmistamisen kehitys on ollut nopeaa.

Sanomalehden päivittäinen toimitustyö (teksti, valokuvaus, video, taitto, julkaisu) useille eri alustoille on sekin muuttunut ja muuttumassa merkittävästi. Laitekanta uusiutuu ja tärkeä osa toimittajan työn muutoksessa ovat uudet ohjelmistot sekä erilaiset uudet tekniset apuvälineet. Merkki on ennakoinut väistyvän tekniikan tallentamista rakentamalla yhteistyöverkostoa Sanoma Oyj:n eri yksiköiden sisään. Alan teknistä kehitystä seurataan ja pyritään saamaan ajoissa tietoa siitä, kun käytetty tekniikka on vanhenemassa ja esineitä ollaan poistamassa.

Kokoelmatyössä toimittajan työn muutosten tallentamista ollaan kehittämässä nykydokumentoinnin ja prosessikuvausten avulla. Säännöllisesti toistuvalla seurannalla kyetään tallentamaan tieto siitä, miten toimittajien työ muuttuu.

Esineen liittäminen museon kokoelmiin

Merkki vastaanottaa Sanoma Oyj:n eri yksiköiltä tulevia esineitä sekä yksittäisten lahjoittajien tai eri organisaatioiden tarjoamia laajempia esinekokonaisuuksia. Esineet otetaan kokoelmiin, jos ne kuuluvat museon tallennusvastuualueeseen tai muulla tavoin täydentävät museon kokoelmia. Museo vastaanottaa myös kokoelmissa jo olevien esineiden kaksoiskappaleita, mikäli ne voidaan liittää käyttökokoelmaan tai niihin liittyy erityinen kontekstimerkitys. Käyttökokoelmaan liittämisen mahdollisuudesta kerrotaan lahjoittajalle. Samoin kerrotaan, että esine voidaan tulevaisuudessa poistaa kokoelmista tai siirtää muiden muistiorganisaatioiden kokoelmiin, jossa se paremmin täyttää tehtävänsä historiallisen tiedon lähteenä.

Yksittäisten tai pienien lahjoituserien osalta vastaanottopäätöksen tekee kokoelmatiimin jäsen. Isojen luovutuserien ja kokoelmaan suoranaisesti kuulumattomien lahjoitusten osalta päätöksen tekee museon johtaja.

Esinekokoelmien säilytys ja hallinta

Luovutuserälle annetaan diaarionumero, joka kirjataan luettelotietokantaan. Diaariolomakkeeseen kirjataan myös tiedot luovuttajasta ja taustatiedot luovutuserästä. Esineet luetteloidaan Collecte-kokoelmanhallintajärjestelmään. Tietokantaan luetteloidut tiedot voidaan halutuin osin julkaista Kansalliskirjaston Finna-tiedonhakupalvelussa.

Esinekokoelman esineet on sijoitettu Merkin näyttelytiloihin Helsingin Ludviginkadulla, museon lähivarastoon ja pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan päävarastoon.

Käyttökokoelma

Merkin museon käyttökokoelmassa olevat esineet ovat museossa järjestettävissä työnäytöksissä käytössä olevia työvälineitä ja -tarpeita. Käyttökokoelman esineet ovat myös erilaisten työpajojen ja museon tiloissa työskentelevien taiteilijoiden ja harrastajien käytettävissä.

Arkisto- ja kokoelmalainat

Merkin kokoelmien asiakirjoja ja esineitä lainataan ammatillisesti hoidettujen museoiden ja muiden kulttuurilaitosten käyttöön. Lainasopimukset perustuvat kahdenväliseen kirjalliseen sopimukseen. Lainaaja vakuuttaa aina lainaamansa esineet. Museokentän ulkopuolisille lainattaessa lainaaja perehdytetään museoesineiden käsittelyyn. Museon käyttökokoelmaan kuuluvia esineitä voidaan lainata myös ulkopuoliseen opetus- yms. käyttöön.

Merkki ei pääsääntöisesti peri esine- tai aineistolainoista maksuja.