Sanasto

Puuttuuko sanastosta jotain? Anna meille palautetta.

---

algoritmi
Kuvaus tai ohje, jota seuraamalla jokin prosessi suoritetaan. Nykyisin sanalla viitataan yleensä tietokoneella ohjelmoitaviin, oppiviin algoritmeihin ja koneoppimiseen: algoritmien avulla käsitellään dataa ja ne myös toimivat datan avulla. Algoritmit vaikuttavat siihen, miten erilaiset palvelut ja järjestelmät toimivat.

antiikva
Kirjasintyyppi (fontti), joka on yleisesti käytössä painotuotteissa. Ehkä tunnetuin esimerkki antiikvasta on Times New Roman -fontti.

autoritaarinen
Yhteiskunta, jossa kansalaisten vapautta on rajoitettu ja poliittisia vastavoimia hallitsijalle tai hallitsijoille ei enää ole. Autoritarismin äärimmäinen muoto on totalitarismi, jossa valtion valta ulottuu kaikkialle. Diktatuuri on autoritäärinen poliittinen järjestelmä.

botti
Ohjelmisto, joka suorittaa automaattisesti sille määriteltyjä tehtäviä, kuten asiakaspalvelua tai sisällön hakua verkossa. Botit ovat työkaluja, joita voidaan käyttää hyödyllisiin tai haitallisiin tarkoituksiin, kuten roskapostitukseen.

broadsheet
Sanomalehden sivukoon formaatti. Broadsheet on suurempi koko kuin tabloidi. Se oli ennen yleisin formaatti, mutta vuosituhannen vaihteessa monet lehdet siirtyivät pienempän sivukokoon.

deepfake (syväväärennös)
Aidolta vaikuttava videoväärennös, joka on tuotettu tekoälyn ja koneoppimisen avulla. Deepfake-videoissa muokataan esimerkiksi ihmisiä sanomaan jotain, mitä he eivät todellisuudessa ole sanoneet. Videoiden tekemisen motiivi voi olla huvittelu tai vahingon aiheuttaminen.

demokraattinen
Yhteiskunta, joka perustuu kansalaisten valtaan, jota hallinto toteuttaa.

disinformaatio
Tarkoituksellisesti harhaanjohtava, väärä tai virheellinen tieto. Sen tekemisellä ja levittämisellä on usein poliittiset tarkoitusperät. Tyypillisesti disinformaatio ei ole täysin sepitettyä, vaan siihen on sekoitettu tosiseikkoja.

emoji
Pieni hymiö- tai kuvasymboli, joita käytetään digitaalisessa viestinnässä. Pelkästään kasvojen ilmeitä esittäviä emojeja on reilusti yli 150.

ennakkosensuuri
Sensuuria, joka perustuu ennakkotarkastuksiin. Mediasisältö sensuroidaan jo ennen kuin se on edes julkaistu. Suomessa ennakkosensuuri päättyi vuonna 1905, mutta oli uudelleen käytössä sotasensuurin aikana.

etusivu
Lehden ensimmäinen sivu, kansi tai pääuutissivu. Verkkomediassa oletettu aloitussivu.

faktantarkistus
Mediassa julkaistujen väitteiden todenperäisyyden tarkistaminen, luotettavia lähteitä ja asiantuntijoita apuna käyttäen. Faktantarkistus on journalistinen menetelmä, jonka avulla torjutaan disinformaation leviämistä.

fennomaani (suomenmielinen, suomalaisuusaate)
Fennomanian eli suomalaisuusliikkeen kannattaja. Fennomania on Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike, joka pyrki kansallisromantiikan perusteella osoittamaan, että Suomi on kansakunta, jonka kieli on suomi.

fraktuura
Kirjasintyyppi (fontti), jolla on painettu suurin osa 1600–1800-lukujen suomalaisista sanomalehdistä ja muista painotuotteista. 1800-luvun lopulta lähtien fraktuura korvautui suomenkielisissä kirjoissa antiikvafonteilla. Suomenkieliset sanomalehdet lopettivat fraktuuran käytön pääosin 1920-luvun loppuun mennessä.

freelancer
Työntekijä, joka työllistää itsensä yleensä useiden samanaikaisten työnantajien kautta. Freelancer-työ on usein projektiluontoista tai pätkätyötä.

identiteettivarkaus
Tilanne, jossa rikoksen tekijä esiintyy toisen ihmisen henkilöllisyydellä ilman lupaa. Identiteettivarkaus on yksi varastetun henkilöllisyyden turvin tehdyistä rikoksista.

informaatiovaikuttaminen
Viestintää, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Informaatiosodankäynti on tällaista vaikuttamista osana käynnissä olevaa konfliktia.

itsesensuuri
Sensuurin muoto, jossa tiedotusväline tai henkilö itse päättää olla ilmaisematta jotakin asiaa. Itsesensuurin syy on usein pelko negatiivisista seuraamuksista joko itselle tai laajemmin yhteiskunnalle.

journalismi
Toimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa ja välittää ajankohtaista, merkittävä ja totuudenmukaista sisältöä tiedotusvälineiden kautta. Journalismi tarkoittaa sekä journalististen sisältöjen tuottamista että itse sisältöjä. Sana journalismi tulee ranskan sanasta jour, joka merkitsee päivää.

jälkisensuuri
Sensuuria, jossa mediasisältö poistetaan sen julkaisun jälkeen.

kirjeenvaihtaja
Uutismedian työntekijä, joka asuu ulkomailla ja raportoi medialle yleensä kohdemaastaan. Menneisyydessä sanomalehdillä on ollut myös maaseutukirjeenvaihtajia.

kolumni
Median juttutyyppi: omalla palstallaan ilmestyvä, lyhyt ja kommentoiva tai pohdiskeleva kirjoitus.

koneoppiminen (machine learning)
Tekoälyn osa-alue, jota käytetään älyllisten taitojen kehittämiseen tietokoneissa. Koneiden kyky imitoida ihmisen älykästä käyttäytymistä niille syötetyn datan perusteella.

kuvajournalismi
Journalismin muoto, jossa kuvilla on suurempi merkitys kuin tekstillä. Kuvajournalismi kertoo uutisista kuvien, kuten valokuvien, videon ja kuvituksen avulla.

ladonta
Tekstin ja muun painettavan aineiston tuottaminen painotekniikan edellyttämään asuun metalli- ja valoladonnan välineistöllä. Nykyään painettava aineisto valmistetaan digitaalisesti, joten toimittajan tai muun kirjoittajan tekstiä ei tarvitse enää uudelleen työstää (kirjoittaa, tulostaa ja taittaa), vaan teksti muokataan painovalmiiksi näyttöpäätteellä.

lapuanliike
Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut äärioikeistolainen ja antikommunistinen kansanliike. Tavoitteidensa saavuttamiseksi liike painosti poliittisia päättäjiä väkivallalla, sen uhalla ja poliittisella terrorilla. Lapuanliikkeen tunnetuin toimintatapa oli muilutukset, eli kommunistien ja muiden vasemmistolaisten väkivaltaiset sieppaukset, kyyditykset ja murhat.

latomo
Paikka, jossa ladonta- ja muun painopinnanvalmistustyö tehtiin. Latomon henkilökuntaa olivat mm. latojat, taittajat, oikolukijat ja valmistajat. Lehdillä ja kirjankustantamoilla oli yleensä oma kirjapaino, joiden yksi osasto latomot olivat.

lehdistönvapaus (medianvapaus)
Tiedotusvälineiden ja toimittajien sananvapaus. Oikeus julkaista tietoa ja mielipiteitä vapaasti ilman sensuuria tai painostusta.

lukutaito
Taito tulkita kirjoitettua tekstiä. Laajemmin ymmärrettynä lukutaito voi tarkoittaa paljon erilaisia tiedon ymmärtämisen, arvioinnin ja tuottamisen tapoja.

lähdekritiikki
Tiedonlähteen luotettavuuden arviointi. Kriittinen ajattelu: kuka tämän tiedon on julkaissut ja miksi?

lööppi
Juliste, jolla mainostetaan sanomalehteä lehden irtonumeroiden myyntipaikoissa. Suomessa tunnetuimmat lööppit ovat keltaiset iltapäivälehtien mainosjulisteet.

maalittaminen
Internetissä tai sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestelmällinen ja joukkoistettu häirintä, ”maalitauluksi ottaminen”. Yksi tai useampi toimija yllyttää muita hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun. Maalittamisen keinoja ovat esimerkiksi uhkailu ja kohteen yksityiselämän tietojen julkaiseminen.

malinformaatio
Totuudenmukaista tietoa, jota levitetään vahingoittamistarkoituksessa.

media
Laajasti ymmärrettynä media käsittää mediasisällöt, niitä välittävät tiedotusvälineet, niiden muodostamat ympäristöt ja mediaa tuottavat tahot. Media-sanalla viitataan yleensä yhteen tai useampaan näistä merkityksistä.

medialukutaito
Taitoa tulkita, arvioida ja tuottaa mediasisältöjä ja taitoa toimia mediaympäristöissä. Medialukutaidossa luku- ja kirjoitustaidot laajenevat median pariin.

meemi
Internetin meemit ovat kuvaa ja tekstiä yhdisteleviä informaatioyksiköitä, jotka leviävät etenkin sosiaalisessa mediassa.

misinformaatio
Tieto, joka on väärää tai virheellistä tahattomasti. Misinformaatiota ei ole siis tehty harhaanjohtamisen tarkoituksessa, vaan tiedon tuottaja tai jakaja pitävät sitä itse oikeana.

monilukutaito
Luku- ja kirjoitustaitojen moninaisuus: taito hankkia, tulkita, käyttää, tuottaa, esittää ja arvioida tekstejä eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Sana korostaa lukutaidon moninaisuutta muuttuvassa mediatodellisuudessa.

neuroverkko
Ihmisen aivojen toimintaa jäljittelevä, oppiva neuroyhteyksien verkosto. Neuroverkko on yksi tekoälyn tärkeimmistä komponenteista.

nuorsuomalaisuus
Liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, joka irtaantui suomalaisesta puolueesta 1880-luvun lopulla. Ryhmittymään kuuluvia kutsuttiin nuorsuomalaisiksi tai ”nuoriksi”. Päivälehti aloitti vuonna 1889 ”nuorten” äänenkannattajana. Nuorsuomalainen Puolue toimi vuosina 1905–1918.

paino (kirjapaino, lehtipaino)
Painotuotteiden valmistuspaikka. Painotuotannossa tehdään esimerkiksi kirjoja ja lehtiä erilaisilla painotekniikan menetelmillä.

painoeste
Eräs sensuurin menetelmä. Ennakkosensuurin voimassa ollessa lehti tai kirja piti viedä sensuuriviranomaisen tarkastettavaksi ennen painamista. Jos viranomainen löysi kohdan, jota ei saanut painaa, hän asetti painoesteen. Painoeste raukesi, kun painoesteen aiheuttaneet kohdat oli poistettu tai muutettu sensorin määräämään muotoon.

painokanne
Oikeusministeriön nostama syyte painettua sanomalehteä tai muuta julkaisua kohtaan. Painokanteen perusteella voitiin takavarikoida julkaisu tai estää julkaiseminen.

pakina
Median juttutyyppi: kantaaottava, lyhyt ja sarkasmia tai ironiaa hyödyntävä teksti. Pakinoitsijat käyttävät usein nimimerkkiä.

palsta
Lehden tai kirjan sivun osa ja samalla graafisen taiton perusta. Monipalstaisessa painotuotteessa teksti ja kuvat on usein sommiteltu palstarakenteen avulla.

pannaan julistaminen (joutua pannaan)
Katolisessa kirkossa käytössä ollut rangaistus. Pannaan julistettu henkilö erotettiin kirkosta ja eristettiin kristittyjen yhteydestä. Yleiskielessä pannaan joutuminen tarkoittaa sitä, että joku suljetaan yhteisönsä ulkopuolelle rangaistukseksi esimerkiksi sopimattomasta käytöksestä.

parodia
Liioitteleva, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen teoksen (esim. kirjan) jäljitelmä. Tavoitteena alkuperäisen teoksen saattaminen naurunalaiseksi.

piilomainonta
Mainos, jota on vaikea tunnistaa mainokseksi. Esimerkiksi tuotteen kehuminen somevideolla voi olla piilomainontaa. Mainoksia ei saa piilottaa muuhun viestintään, koska ne ovat kaupallisia vaikuttamisyrityksiä.

pikseli
Yksittäinen kuvapiste digitaalisessa grafiikassa.

podcast
Internetissä saatavilla oleva ohjelman jakso. Yleensä sillä tarkoitetaan radio-ohjelman kaltaisia, kuunneltavia puheohjelmia.

propaganda
Viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan toimintaan niin, että se hyödyttää propagandan levittäjää. Propagandalla vaikutetaan ihmisjoukkoihin: kahden ihmisen keskustelu ei ole propagandaa.

sananvapaus (ilmaisunvapaus)
Ihmisen oikeus ilmaista ja vastaanottaa tietoa ja mielipiteitä julkisesti. Monet YK:n kansainväliset sopimukset määrittelevät ja turvaavat sananvapautta.

sanomalehti
Säännöllisesti ilmestyvä, julkinen ja ajankohtaisia asioita käsittelevä lehti. Sanomalehdille on niiden eri piirteitä, kuten ilmestymistiheyttä tai sisältöä, painottavia erilaisia määritelmiä. Sanomalehtien historia on paperille painettujen lehtien historiaa, mutta nykyisin useimmat sanomalehdet ovat luettavissa myös digitaalisina.

sensori
Henkilö, joka toimii sensuurilaitoksen palveluksessa. Sensuurista vastaava virkailija, sensuuriviranomainen.

sensuuri
Sananvapauden järjestelmällinen rajoittaminen viranomaisten tai julkisen vallan toimesta. Sensuuritoimenpiteitä voidaan kohdistaa erilaisiin mediasisältöihin. Arkikielessä sensuurilla tarkoitetaan joskus sitä, ettei mediassa kerrota jotain asiaa, mutta todellisuudessa sensuuria suorittavat valtioiden viranomaiset.

skuuppi
Yhden tiedotusvälineen ennen muita julkaisema uutinen. Skuuppi on uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, jota muu media ei ole vielä kertonut.

sortovuodet (sortokaudet)
Ajanjaksot 1899–1905 ja 1908–1917, jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

sosiaalinen media
Internetin palvelut ja sovellukset, joille on tyypillistä käyttäjien välinen viestintä ja omien sisältöjen luominen omalla käyttäjäprofiililla.

sotasensuuri
Sotaan liittyvän tiedonkulun valvonta ja rajoittaminen sota-aikana. Sotasensuuri voi vaikuttaa kaikkien sodan osapuolten tiedonkulkuun ja tilannekuvan muodostamiseen.

syväoppiminen (deep learning)
Koneoppimisen osa-alue, jossa tekoälymallin data kulkee ihmisten hermoverkkoja muistuttavien kerrosten eli syvien neuroverkkojen välillä. Nykyiset tekoälymallit hyödyntävät yleensä syväoppimista.

säätiö
Säätiö on tapa osoittaa varoja tiettyyn tarkoitukseen. Säätiön perustaja määrittelee, mihin tarkoitukseen hänen osoittamansa varat on käytettävä. Säätiöt ovat usein yleishyödyllisiä, mikä tarkoittaa, että ne toimivat yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Säätiöt ovat merkittäviä tieteen, taiteen ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan tukijoita. Suomessa on noin 2 700 rekisteröityä säätiötä.

tabloidi
Sanomalehden sivukoon formaatti, joka on noin puolet broadsheet-sivun koosta.

tekoäly
Tieteenala ja kokoelma erilaisia tietojenkäsittelyyn perustuvia teknologioita ja sovelluksia, joita yhdistää kyky itsenäiseen, älykkääseen toimintaan ja oppimiseen. Tekoälylle on monia erilaisia määritelmiä.

tietosuoja
Jokaisen ihmisen perusoikeus, jolla turvataan yksityisyys silloin, kun organisaatiot käsittelevät ihmisten henkilötietoja. Yksi tietoturvallisuuden osa-alue. Tietosuoja on osa yksityisyyden suojaa.

toimittaja
Henkilö, joka työskentelee mediassa ja tekee erilaisia journalistisia sisältöjä. Journalisti, vanha nimitys lehtimies.

toimitus
Tietyn median journalistista työtä tekevä henkilöstö tai paikka, jossa tämä journalistinen työ tehdään.

trollaus
Erilaisilla digitaalisilla keskustelualustoilla viestintää, jonka tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja tai häiritä keskustelua. Trollauksen motiivina voi olla huvittelu tai poliittiset tavoitteet.

tutkiva journalismi
Journalismin alalaji, jolle on tyypillistä epäkohtien tai laittomuuksien esille tuominen ja syvällinen ja kriittinen toimintatapa. Perustuu toimittajan tai toimituksen itse tekemään tutkimukseen.

uutinen
Journalistinen sisältö, joka tyypillisesti kertoo uutta tietoa ajankohtaisesta tai kiinnostavasta aiheesta. Niin sanottuja uutiskriteerejä ovat muun muassa uutisaiheen yllättävyys, vaikuttavuus ja läheisyys.

valemedia, vastamedia, vaihtoehtomedia
Nimityksiä medialle tai uutismediana esiintyville sivustoille, jotka pyrkivät luomaan vastakkainasettelua itsensä ja ”perinteisen” tai valtavirtaisen journalistisen median välille. Nimitykset vaihtelevat sen mukaan, mitä valemedian piirteitä halutaan painottaa tai kenen näkökulmasta niistä puhutaan. Valemedia-sana korostaa harhautustarkoituksessa toimimista ja disinformaation levittämistä. Vastamedia-sana puolestaan on monen vale- ja vihasivuston suosima nimitys itsestään, koska toimijat mieltävät itsensä vastavoimaksi ja valtavirtamedian korjaajiksi.

valeuutinen
Uutinen, joka ei pidä paikkaansa, vaikka se matkiikin journalismia. Valeuutiset perustuvat usein todellisiin uutisiin ja tosiseikkoihin, mutta ne käsittelevät asioita voimakkaan puolueellisesti. Valeuutisiin valikoidaan usein vain niitä faktoja, joiden esiin nostaminen sopii valeuutisten tekijöiden omiin tarkoitusperiin.

vanhasuomalaisuus (suomettarelaiset)
Konservatiivinen suomenmielinen poliittinen liike, joka syntyi 1860-luvulla. Liike järjestäytyi puolueeksi vuonna 1906. Nuorsuomalaiset irtautuivat omaksi uudistusmieliseksi ryhmäkseen 1880-luvun lopulla.

viestintä
Vuorovaikutukseen perustuvaa, ihmisten välistä vaikuttamista. Viestinnän avulla rakennetaan ja vastaanotetaan viestejä ja merkityksiä.

vihapuhe
Puhetta tai muuta ilmaisua, joka edistää tai ruokkii vihaa yksittäistä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Vihapuhe rikkoo muiden ihmisoikeuksia tai saattaa aiheuttaa uhan niiden rikkoontumisesta. Ei ole aina selvää, milloin aggressiivinen viestintä on vihapuhetta. Eri maissa on hyvin erilaisia vihapuheeseen liittyviä lakeja.

yksityisyyden suoja
Perusoikeus, jolla turvataan oikeus yksityiselämään, kotirauhaan, kunniaan sekä henkilötietojen suojaan ja viestisalaisuuden loukkaamattomuuteen. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on kiellettyä.

yleisönosasto
Sanomalehden tai muun julkaisun osasto, jossa julkaistaan lehdelle lähetettyjä mielipidekirjoituksia.

äänenkannattaja
Puolueen tai muun ryhmittymän tarkoitusperiä edistävä lehti tai muu media. Esimerkiksi Päivälehti oli nuorsuomalaisten äänenkannattaja.