Yleisöstä on tullut medialle datapisteitä, joiden käytös ohjaa journalismin sisältöä. Onko yleisön enemmistön mielipide aina oikea, vai pitäisikö median tehdä myös juttuja, joita ei klikata?
Joulukuun Mediaillassa Dataistuva media -hankkeen tutkijat esittelevät kymmenen teesiä siitä, miten data on muuttanut journalismia. Mediapomot vastaavat väitteisiin.
Tilaisuus striimataan ja sen tallenne on katsottavissa viikon ajan HS Säätiön kanavalla. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Keskustelijat:
- Perttu Kauppinen, vastaava päätoimittaja, Iltalehti
- Merituuli Saikkonen, some- ja audiotiimin esihenkilö, Helsingin Sanomat
- Laura Ahva, journalistiikan professori, Tampereen yliopisto
- Mikko Villi, journalistiikan professori, Jyväskylän yliopisto
- Tuukka Lehtiniemi, taloussosiologian dosentti ja yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Kymmenen teesiä dataistuneesta mediasta
Helsingin Sanomain Säätiön Dataistuva media -rahoitusohjelman tutkijat kirjoittivat kymmenen teesiä, joiden tavoitteena on tuoda esiin dataistumisen vaikutuksia mediasisältöjen tuottamiseen ja yleisösuhteisiin.
#1 Data mahdollistaa monia tulkintoja, mutta median nopea tahti ei
#2 Datan käytön avoimuus vähentäisi epäilystä ja arvailua datan roolista – myös uutismediassa
#3 Datalla ohjataan ja arvotetaan mediatyötä, ja taustalla on useimmiten taloudellinen arvo
#4 Tekoäly ei ole luova, mutta ihminen voi valjastaa sen luovan työskentelyn apuriksi
#5 Ihmiset ovat taitavia löytämään liikkumatilaa dataistuneen mediaympäristön rajoitteissa
#6 Data ja algoritmit eivät yksin koukuta ja houkuta, tarvitaan myös luovia ihmisiä tuottamaan sisältöä
#7 Dataistuminen on tehnyt tuottajien ja kuluttajien välisestä suhteesta pelillisen
#8 Sisällöntuottajat suhtautuvat yleisöön datapisteinä, eivät ihmisinä
#9 Dataistuminen on muuttanut sisällöntuottajien välisiä suhteita negatiivisemmiksi
#10 Dataistunutta mediaa muovaa kapea käsitys ihmisestä
